Mistä löytää olemassaolon tarkoitus, kun kaikki ympärillä on muuttunut?

Olipa tehnyt minkälaisia suunnitelmia tahansa keväällä 2020, niitä ei todennäköisesti voi sellaisenaan toteuttaa. Minun pitäisi olla pian lähdössä matkanjohtajaksi Rozentāls-seuran jäsenmatkalle etelä-Latviaan, mutta sen sijaan vietän runsaasti aikaa sohvalla läppärin kanssa. Välillä istun tietysti myös työpöydän ääressä, ja säiden lämmitessä olen ajatellut kokeilla jopa parveketta. Toimistolle Helsinkiin pääseminen vaatii uskottavan selityksen esittämistä puolustusvoimien edustajille, joten olen suosiolla etätöissä.

Oman olemassaoloni tarkoitusta en ole pohtinut kriittisesti edes koronakriisissä, sillä minähän olen maailman napa. Siis itselleni. Eri organisaatioiden olemassaolon tarkoitusta olen kyllä pohdiskellut. Olen ihaillen seurannut, miten nopeasti monet yhdistykset, yritykset ja muut toimijat ovat löytäneet tai oikeastaan luoneet tehtävänänsä muuttuneessa tilanteessa. Pandemian aiheuttama poikkeustila ei varmaankaan löydy yhdenkään organisaation toimintasuunnitelmasta, joku herkkävainuinen on ehkä voinut alkuvuodesta aavistella jotain, mutta suurin osa meistä on joutunut yllättäen aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Miten on ollut mahdollista, että niin monet ovat löytäneet hyviä tapoja toimia?

Asialliset hommat hoidetaan, muuten ei rotia

Ihan ensiksi kannattaa kuitenkin kysyä, onko sillä nyt niin kamalasti väliä, jos päästää itsensä ja muutkin vähän helpommalla näin pandemia-aikana? Kaikkien elämä on mullistunut, kenellä enemmän, kenellä vähän vähemmän. Kaikkia tilanne kuitenkin varmasti jonkin verran mietityttää, mikä vie aikaa ja energiaa. Itselläni kaikenlaisen median parissa vietetty aika on moninkertaistunut, sillä tieto rauhoittaa ja toisaalta tunteikkaat vetoomukset pysyä kotona auttavat sietämään tylsyyttä hyvän asian puolesta.

Nyt useimmilla meistä on kiire, vaikkakin eri tavalla kuin ennen. Etätyöhön sopeutuminen, mahdollinen etäkoulun valvominen ja ruokahuolto sekä ikäihmisten asioiden hoitaminen eivät tapahdu itsestään. Samaan aikaan tavallinen työelämän arjen pyörittäminen jatkuu poikkeustilasta huolimatta. Laskut pitää maksaa, lähtevät laskut laittaa matkaan, avustuksia hakea ja raportoida ja tehdä kaikki ne muut asiat, jotka pitävät pyörät pyörimässä. Vaikka monet meistä ovat melkein koko ajan kotimaisemissa viikon kohokohdaksi muodostuvaa kauppareissua lukuun ottamatta, aika ja energia eivät silti välttämättä riitä uusiin innovaatioihin.

On siis hienoa, jos eristyksissä vietettävä aika johtaa uusiin oivalluksiin ja kehittyneisiin toimintatapoihin. Mutta se, että ihmiset ja organisaatiot säilyvät toimintakykyisinä, on jo sinällään saavutus. Välttämättömät työhön ja luottamustoimiin liittyvät asiat on tietysti hoidettava, mutta suurempia paineita ei kannata itselleen asettaa. Uusia avauksia kannattaa tehdä, jos ne eivät tunnu ylitsepääsemättömältä kuormalta vaan tuovat tervetullutta haastetta poikkeusolojen elämään.

Kuinka voin auttaa?

Auttamalla muita auttaa itseään. Tämä on vanha viisaus, jonka todenperäisyyttä voi todistaa useilla sitaateilla, tapauskertomuksilla ja jopa tieteellä. Hyvän tekeminen ja muiden auttaminen aiheuttavat mielihyvää, jota voidaan englanniksi kutsua nimellä helper’s high. Se, että tarjoaa muille sitä mitä he tarvitsevat, on myös varmin keino tulla suosituksi. Aina ei kuitenkaan ole itsestään selvää, mitä ihmiset tarvitsevat. Aina emme tiedä edes, mitä itse tarvitsemme voidaksemme hyvin.

Mitä yhdistys tarjoaa jäsenilleen: voisiko se tarjota samaa, ehkä vain hiukan eri tavalla tarjoiltuna, tässäkin tilanteessa? Ystävyysseurat esimerkiksi ovat olemassa muun muassa lisätäkseen kohdemaansa tuntemusta Suomessa. Tavallisesti tämä tarkoittaa kieli- ja muita kursseja, luentoja, seminaareja ja muita tapahtumia. Sekä tietysti myös jäsenmatkoja, jollaiselle olisin pian lähdössä, jos korona ei olisi laittanut rajoja kiinni. Ihmiset ovat yhdistystoiminnassa mukana paitsi siksi, että itse asia kiinnostaa, myös siksi että haluavat tehdä ja kokea asioita yhdessä muiden kanssa.

Tässä tilanteessa nettijulkaiseminen eli hyvän luettavan ja muun materiaalin tarjoaminen verkossa on yksi hyvä tapa tuoda jäsenille ja muille seuraajille sellaista sisältöä, jota he nyt kaipaavat.  Some mahdollistaa myös aiheista keskustelemisen, mutta vaatii monesti hiukan vetoapua käynnistyäkseen. Läsnäolo, keskusteleminen ja yhteyden saaminen toiseen ihmiseen ovat nyt tärkeitä. Niitä kannattaa vaalia toimintamuodosta riippumatta.

Tavoite selvillä kaikkina aikoina

Mihin tahansa muutokseen on helpompi sopeutua, jos tietää, mitä varten toimintaa ylipäätään. Yhdistyksissä olemassaolon tarkoitus löytyy säännöistä. Sieltä voi etsiä lauseet, jotka kätevä aktiivi kirjailee huoneentauluksi toimistolle. Kannattaa aloittaa heti, niin taulun voi ripustaa paikalleen heti poikkeustilan päättyessä! Joku on joskus verrannut toiminnan tarkoitusta palapelilaatikon kanteen: se on se iso kuva, big picture, johon pyrimme sovittaessamme lukemattomia pieniä palasia paikoilleen. Sitä ei ehkä tuijotella jatkuvasti, mutta se on pakko pitää mielessä, mikäli aikoo saada jotain aikaiseksi.

Strategia sen sijaan kertoo sen, miten toivottuun tavoitteeseen aiotaan päästä. Strategian laatimiseen voi tietysti suhtautua jälleen uutena mahdollisuutena palaveripullan nauttimiseen (sitten kun sellaiset taas palaavat elämäämme), mutta hyvin tehty strategia toimii päätöksenteon tukena. Rozentāls-seuran edellisenä syksynä laadittu strategia on ollut avuksi koronakevään kuohuissa. Uskon, että poikkeusoloihin nopeasti sopeutuneilla toimijoilla on toiminnan tarkoitus selkeänä mielessä ja strategia — joko ylös kirjoitettu tai pään sisäinen sellainen — hyvin mietittynä.

Pienet toimijat eivät pysty tekemään yksityiskohtaisia suunnitelmia yllättävien tilanteiden varalle, eivätkä siihen pysty aina suuremmatkaan tekijät. Asioihin pitää reagoida nopeasti silloin kun ne tapahtuvat ja tapahtumien vyöry voi olla hyvinkin nopeaa. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuudet toimia, kannattaa pitää strategia kunnossa, toimivaltuudet ajan tasalla ja päätöksentekokoneiston rattaat öljyttyinä.

Lisää nykyhetkeen sopivaa luettavaa:
Onko rahalla sielu? Arvostelu kirjasta The Soul of Money
Tärkeintä varainhankinnassa on…
Pidä mukavuusalue siistinä

Kuva: Sunyu / Unsplash

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *