Myyjäiset: mokkapalaorjuutta vai varteenotettavaa varainhankintaa?

Myyjäiset: tilaisuus jonne puolet yhdistyksen jäsenistä leipoo hampaat irvessä mokkapaloja jotka toinen puoli sitten ostaa? Vai sittenkin oiva tilaisuus varainhankintaan ja ihmisten kohtaamiseen, josta parhaassa tapauksessa syntyy vaikka mitä hienoa? Jotta totuus olisi lähempänä toista kuin ensimmäistä vaihtoehtoa, kannattaa miettiä näitä asioita ennen myyjäisiä. Vinkkejä voi soveltaa myös silloin, kun pidätte myyntipöytää tai -kojua muun tapahtuman yhteydessä.

Kuva: Sheelah Brennan, Unsplash

Paikan valinta

Kauppa käy siellä missä ihmiset liikkuvat. Jo hyväksi havaituista tapahtumista kannattaa pitää kiinni, Välillä yhdistyksille tarjotaan myyntipaikkoja erilaisilla markkinoilla ja muissa tilaisuuksissa: usein niihin kannattaa tarttua, mutta ei suinkaan aina. Ilmaisen myyntipaikan perässä ei kannata lähteä ihan mihin tahansa. Joskus riskin ottaminen voi kannattaa. Tai ehkä haluatte ehdottomasti olla mukana tapahtumassa, eikä varainhankinta ole tällöin pääasia. Mutta mikäli myyjäisiin lähdetään varainhankinta mielessä, on mentävä sinne missä asiakkaat ovat.

Joskus myyntipöytä vaikkapa marketin aulassa voi olla ihan toimiva ratkaisu. Nuoruudessani vietin jokusen tunnin Kajaanin Anttilan (rauha muistolle) aulassa kakkuja kaupitellen. Hyvin menivät kakut kaupaksi, ja pääsin koulukavereiden kanssa Italian-reissulle. Pääasia on, että myytte jossain, missä liikkuu joka tapauksessa paljon ihmisiä. Monenlaisten tapahtumien yhteyteen voi myös sopia myyntipöytä tai -koju.

Mikä menee kaupaksi?

Tämän tiedätte varmasti parhaiten itse, nimittäin myyjäisten jälkeen. Esimerkiksi joulun edellä ihmiset etsivät myyjäisistä usein lahjoja ihmisille, joilla on jo kaikkea. Tällöin vaikka joku erikoisemman idean käsityö voi mennä hyvin kaupaksi. Jos osallistutte suurempaan tapahtumaan, paljon riippuu siitä, mitä muilla on myynnissä. Todennäköisesti myyntipöydällänne käy myös heitä, jotka haluavat tukea hyvää asiaa, vaikka eivät mitään erityisemmin tarvitsisikaan. Heitä varten kannattaa pitää myynnissä jotain kohtuullisen edullista ja helposti kuljetettavaa. Kortit ovat yleensä aina hyvä idea.

Kuva: Jade Wulfraat, Unsplash

Koska ihmisen muisti on petollinen kapine, voi olla hyvä idea kirjata muistiin mitä myytiin, mitä asiakkaat kyselivät ja miten ylipäätään meni. Joskus kun kansan tahto saattaa olla varsin yllättävä, ja huomaat myyneesi huomattavalla rahasummalla jotain itsellesi täysin käsittämätöntä. (Henk. koht. en ymmärrä mokkapalojen suosiota kakkumyyjäisissä, mutta uskottava on, kun kaikki lähteet väittävät niitä myyntihitiksi.) Jos aiot tehdä myyjäisiin jotain syötävää, käy lukemassa mitä Tampereen elintarvikevalvonnan esimies Satu Virtaranta kertoi aiheesta Rahaa rattaisiin -blogille.

Suu on puhumista varten

Laajan, vuosikymmeniä kestäneen kokemuspohjaisen tutkimukseni mukaan katsekontaktin ottaminen ohikulkijoihin nostaa myyntiä vähintäänkin 30 % verran. Tässä on tietysti vaarana se, että saat maineen melkoisena vilkkusilmänä. Jos pystyt ottamaan tämän riskin, myyntikuningattaren tai -kuninkaan titteli voi olla sinun. Myyntihommissa menestyäkseen ei tietenkään tarvitse olla mikään moottoriturpa tai sosiaalinen perhonen, mutta olisi hyvä saada asiakkaille muutakin sanotuksi kuin hinta. Etukäteen suunnitteleminen ei ole mitenkään noloa, vaan on suorastaan järkevää miettiä muutama avausrepliikki joilla tuotteita tarkastelevaa asiakasta voi puhutella. Voin myöntää ostavani joskus (kohtuullisen järkeviä ja edullisia) asioita vain siksi, että myyjä oli hyvä suustaan. Aktiivinen myyntityö on Suomessa niin harvinaista, että suunsa avaamalla voi myyjäisissäkin saada varsin mukavasti rahaa kassaan.
Jokaisen myyjän kannattaisi osata kertoa edes jotain siitä, minkä hyväksi myyjäiset pidetään. Jos myymässä on vaikkapa uusia jäseniä, voi olla hyvä idea tehdä UKK-lista paperille. Tiskin alta voi sitten kätevästi kaivella vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Ihmiset saavat mokkapaloja tai muita myyjäistuotteita ostaessaan usein ylimääräistä iloa tietäessään rahojen menevän hyvään tarkoitukseen. Ja yhdistystoimijana haluat varmasti asianne saavan uusia kannattajia kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Rahan käsittely

Suosittelen todella lämpimästi, että hankitte myyjäisiä varten maksupäätteen korttimaksuja varten. Korttimaksuista on aina myyjälle kuluja, mutta usein kortilla maksamisen mahdollisuutta kannattaa silti tarjota. Korttimaksumahdollisuus nimittäin nostaa myyntiä todennäköisesti reippaasti, joten tähän kannattaa käyttää hiukan aikaa, vaivaa ja rahaa. Itse olen käyttänyt iZettleä ja muitakin vaihtoehtoja löytyy naputtelemalla hakukoneeseen vaikkapa ”kannettava maksupääte”. Eri vaihtoehtojen vertailu kannattaa, varsinkin jos järjestätte myyjäisiä ja muita tapahtumia useampia kertoja vuodessa.
Käteisellä maksajia varten tarvitset vaihtorahaa. Kahdenkymmenen euron seteli on todennäköisesti yleisin raha jota tulette saamaan. Mieti siis, mitä joudut antamaan vaihtorahaksi hittuotteenne ostajalle, joka maksaa kaksikymppisillä. Käteistä haluamassasi muodossa saat yhdistyksenne omasta pankista. Muut pankit eivät käteisen käsittelemiseen välttämättä suostu. Tähän vielä entisen kassatädin vinkki: asiakkaan maksaessa setelirahalla, aseta seteli vaihtorahojen laskemisen ajaksi kassalaatikon päälle, älä aseta sitä suoraan muiden rahojen sekaan. Jos asiakas väittää saaneensa rahasta väärin takaisin, pystytte nyt selvittämään asian heti. Vaikka nopeus muuten monesti onkin valttia, rahan kanssa saa olla tarkkana eikä maksutapahtumassa kannata turhia kiirehtiä.

Tsemppiä myyntiin ja muistakaahan kirjata myöhemmin ylös miten meni!

Suunnitteletko uusia varainhankintatuotteita myyjäisiin? Lue Varainhankintatuotteiden verotus.

Arpajaiset saattavat kasvattaa myyjäisten tuottoa. Lue myös Arpajaisten ABC.

Ja käyhän tykkäämässä Rahaa rattaisiin -sivusta Facebookissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *