”Slacktivismi” muuttaa maailmaa
Kesällä 2014 somessa levisi jäävesihaaste, jolla kerättiin varoja ALS:in eli amyotrofisen lateraaliskleroosisairauden tutkimukseen. Kampanja, jossa ihmiset – myös julkkikset – kaatavat jäävettä päälleen, sai tietysti paljon kritiikkiä, niin kuin kaikki hauska yleensä saa.
Englanninkielisessä maailmassa puhuttiin kampanjasta jopa ”slacktivismina”, mikä on yhdistelmä sanoista slack eli veltto sekä activism. Nyt kampanjalla yli sata miljoonaa dollaria kerännyt yhdysvaltalainen ALS Association kertoo kuitenkin nettisivuillaan, että kampanjalla kerätyt varat ovat auttaneet löytämään tautia aiheuttavan geenin. Löytö voi parhaimmillaan edesauttaa parannuskeinon löytämistä. Kyynikkokin voi siis olla tyytyväinen oltuaan väärässä: somekampanja voi oikeasti muuttaa maailmaa.
Maailmanlaajuinen ilmiö rantautui myös Suomeen ja tehokkaasti rantautuikin. Kampanjalla kerättiin Lihastautiliitolle 62 000 euroa, kertoo liiton toiminnanjohtaja Jaana-Sofia Saarinen. Yleensä liiton saamat lahjoitukset ovat hyvin pieniä, lukuunottamatta muutamia testamenttilahjoituksia.
Miten kampanja toimi?
Kampanjassa ihmiset kaatoivat ämpärillisen jäävettä päälleen ja haastoivat muita tekemään saman. Ellei haastettu tekisi jäävesitemppua, hänen tulisi tehdä lahjoitus ALS-tutkimuksen hyväksi. Sinänsä kampanjan logiikka on outo: miksi lahjoituksen tekeminen olisi rangaistus heille, jotka eivät halua jäävettä päällensä? Kansainvälisesti kampanjaa kritisoitiin myös siitä, ettei jäävesivideoissa usein varsinaisesti puhuttu ALS-taudista mitään eikä se siten onnistunut lisäämään tietoisuutta aiheesta. Lihastautiliiton tiedottaja Susanna Hakuni kuitenkin pitää kampanjan myötä saatua julkisuutta melkein yhtä tärkeänä kuin kerättyjä varoja. Jäävesihaaste toi ALS-taudin Suomessa julkisuuteen niin voimakkaasti, että välillä oli jopa vaikeaa löytää haastateltavia.
Myös M/S Silja Symphonyn henkilökuntaa osallistui haasteeseen. Video: Tallink Silja
Kampanjan tuotoilla on siis rahoitettu ALS-taudin tutkimusta, ALS Associationin mukaan siis hyvin menestyksekkäästi. Myös Suomessa osa kampanjalla saaduista varoista ohjattiin tutkimukseen, osalla taas rahoitettiin sairastuneiden elämänlaadun parantamista muun muassa järjestämällä heille vuosittain kaksipäiväiset ALS-päivät ja kouluttamalla vertaistukiryhmien vetäjiä.
Susanna Hakuni kuvaa kampanjaa hyppäämiseksi liikkuvaan junaan. Valmis konsepti putosi syliin onnekkaiden sattumien summana ja Lihastautiliitto tarttui aktiivisesti sen tuomiin mahdollisuuksiin. Kampanjan alussa suomalaiset radioasemat innostuivat jäävesihaasteesta ja pyrkivät ohjaamaan lahjoituksia Uusi lastensairaala-hankkeelle. Koska kampanjan alkuunpanijana oli nimenomaan varojen kerääminen ALS-tutkimukseen, Lihastautiliitto halusi kertoa mahdollisuudesta lahjoittaa varoja tähän tarkoitukseen myös Suomessa.
Mistä kampanja alkoi ja mitä sitä voi oppia?
Kuinka tämä kaikki sitten sai alkunsa? Nancy Frates, jonka poika Pete diagnosoitiin 28-vuotiaana, kertoo TED Talkissa kampanjan alusta. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on todellakin yksityishenkilöiden aloittama kampanja, joka on lähtenyt liikkeelle halusta löytää parannuskeino vakavaan sairauteen.
Jäävesihaasteessa varainkeruun tarkoitus on todella hyvä. Siihen yhdistyy useampi kiinnostava tekijä, jotka saivat sen leviämään ympäri maailmaa. Kampanjassa pyydettiin erittäin selkeästi lahjoitusta eli tarkoitus oli kerätä rahaa eikä vain tuoda viestiä esille, käytännössä kaikilla on mahdollisuus saada käsiinsä ämpäri, jäävettä ja videokamera eli kampanjaan oli käytännössä helppo osallistua ja kampanjan sisältöä tekivät lahjoittajat: ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset, jotka he tavalla tai toisella tuntevat. Oma kaveri tai itseä kiinnostava julkkis kaatamassa jäävettä päälleen herätti kiinnostusta huomattavasti edullisemmin kuin loppuunsa hiottu kampanjavideo.
Mitä tästä sitten opittiin? Susanna Hakunin mukaan kampanjan jälkityön olisi voinut suunnitella paremmin, mutta toisaalta kyseessä oli kaikki yllättänyt spontaani kampanja. Jäävesihaasteesta voi oppia ainakin sen, että syliin putoavaan mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Jäävesihaaste näytti myös erittäin selkeästi, kuinka valtava voima somen verkostoissa piilee myös varainhankinnan näkökulmasta.
Jos suunnittelet omaa somekampanjaa, käy lukemassa 6 askelta hyvään varainhankintavideoon. Entä kiinnostaako joukkorahoitus? Lue Joukkorahoitus: onnistujan työkalupakki.
Tervetuloa englanninkieliseen koulutukseeni Event Fundraising for Smart Non-Profits Tampereella 26.4.!
